Missä saa telttailla? – opas telttailun sääntöihin

Telttailua aloitteleville saattaa herätä kysymyksiä siitä, missä saa telttailla ja saako kansallispuistossa leiriytyä. Suomessa jokaisenoikeus sallii tilapäisen yöpymisen teltassa luonnon huomioiden.

Kansallispuistoissa telttailu on yleensä sallittua vain merkityillä alueilla, kun taas muilla julkisilla ja yksityisillä metsäalueilla teltan voi pystyttää vapaammin. Pitkäaikaiseen telttailuun tarvitaan kuitenkin maanomistajan lupa.

Lisäksi teltan pystytys on kiellettyä muun muassa piha-alueille ja viljelysmaille. Jokamiehenoikeudet takaavat myös marjojen ja sienien keräämisen, mutta esimerkiksi puiden kaataminen on kiellettyä. Leiriytyessä on hyvä huomioida muiden retkeilijöiden tilantarve ja valita telttapaikka huolellisesti, erityisesti kosteuden ja sään varalta.

Kun kyseessä on telttailu Suomessa, voimassa ovat jokamiehenoikeudet – yöpyminen teltassa tilapäisesti on sallittua, kunhan huomioi leiriytymisaluetta ympäröivän luonnon. Luonnonsuojelualueilla, kuten kansallispuistoissa, teltan saa yleensä pystyttää ainoastaan karttaan erikseen merkityille telttailualueille.

Muille julkisille ja yksityisille metsäalueille teltan voi yleensä pystyttää ilman määriteltyä leiriytymispaikkaa tai erillistä lupaa, kunhan alueella ei ole voimassa erityistä oleskelukieltoa eikä telttailu aiheuta huomattavaa haittaa alueen maankäytölle. Teltan pystyttäminen on kiellettyä piha-alueille tai niiden läheisyyteen, viljelysalueille sekä muille erityisessä käyttötarkoituksessa oleville, kuten puolustusvoimien käyttämille alueille.

Yhdessä paikassa saa telttailla väliaikaisesti parin päivän ajan, mutta pidempiaikaiseen telttailuun tarvitaan maanomistajan lupa. Sallituilla alueilla telttaillessa leiriytyjä nauttii jokamiehenoikeuksista, joten teltan pystyttämisen lisäksi telttailijalla on oikeus onkia sekä kerätä marjoja ja sieniä – poikkeuksena telttailu luonnonsuojelualueella.

Telttaan leiriytyvällä ei kuitenkaan ole oikeutta esimerkiksi puiden kaatoon tai maaperän kaivamiseen, sillä tämänkaltaiset toimet loukkaavat maanomistajan hallintaoikeutta. Tällaisia sääntöjä kutsutaan nimellä jokamiehen velvollisuudet, joihin sisältyy myös kielto tehdä avotulta ilman maanomistajan suostumusta. Pystytettyihin telttoihin puolestaan pätee kotirauhan suoja eli niihin ei saa kajota tai tunkeutua.

Leiriytyminen niin kansallispuiston erikseen osoitetulle teltta-alueelle kuin julkiselle tai yksityiselle metsäalueelle merkitsee teltan pystyttämistä paikkaan, jossa se ei häiritse muita. Telttapaikkaa valitessa hyvän retkietiketin mukaista on huomioida riittävän tilan antaminen viereisten telttojen asukkaille.

Erämaahan telttaa pystyttäessä valinnanvapautta on enemmän kuin kansallispuistossa sen suhteen, missä saa telttailla, sillä teltan voi pystyttää käytännössä katsoen mihin tahansa. Mikäli mahdollista, erämaassa telttapaikka kannattaa etsiä vesistön läheisyydestä, jolloin sekä keitettävän juomaveden nostopaikka että kesäaikaan virkistävä pulahduspaikka sijaitsee majapaikan lähellä.

Telttaa ei kuitenkaan kannata pystyttää järven tai joen välittömään tuntumaan, sillä silloin teltta kerää kosteutta vesistöjen läheisyydessä syntyvästä aamukasteesta. Moni telttailija pystyttää telttansa vesisateiden varalta mieluummin korkeampaan maakohtaan, esimerkiksi rinteen päälle, välttyäkseen heräämästä aamulla vesilammikon ympäröimästä teltasta.

Luonnonsuojelualueilla puolestaan alueet, missä saa telttailla, sijaitsevat usein laavujen tai autiotupien läheisyydessä, minkä ansiosta myös nuotiopaikka, kota ja ulko-wc ovat leiriytymispaikan ulottuvilla. Telttailua suunnitellessa kansallispuistojen sallitut leiriytymisalueet voi tarkistaa kätevästi netistä kunkin luontokeskuksen verkkosivuilta. 

Jos suunnitelmana on hankkia uusi teltta tulevia telttaretkiä varten, mieleen juolahtaa helposti kysymys siitä, millainen teltta kannattaa valita. Olipa kyseessä kupoli- tai tunneliteltta, pidemmille vaelluksille suuntaavan kannattaa valita painoltaan kevyempi teltta, sillä painavimmat teltat tuovat merkittävää lisäpainoa päiväkausia rinkassa kannettavaan varustukseen.

Telttavalinnassa liikkeelle kannattaa lähteä retkillä tai vaelluksilla mukana kulkevan seurueen henkilömäärästä, jotta tulee valinneeksi oikeankokoisen teltan. Teltan kokoa valitessa on kuitenkin hyvä huomioida, että esimerkiksi kahden hengen retkiseurueelle kannattaa valita kolmen hengen teltta, mikäli retkivarusteet halutaan mahduttaa yöksi teltan sisälle. Painoero kahden ja kolmen hengen teltassa on yleensä melkoisen vähäinen, kunhan hintaan on valmis panostamaan hieman enemmän lisämukavuuden saamiseksi.

Tänä päivänä aikaisemmin suositut harjateltat ovat väistyneet suositumpien kupoli- ja tunnelitelttojen tieltä. Molemmat näistä tarjoavat erilaisia etuja, joita on hyvä punnita ennen valinnan tekemistä.

Kupoliteltan etuna on sen itseseisova rakenne, joka mahdollistaa helpomman pystytyksen esimerkiksi kalliolle tai laudoitetulle alustalle. Sen pienempi pohjapinta-ala helpottaa myös sopivan telttapaikan löytämistä.

Tunneliteltta puolestaan vaatii pystytykseen kupolitelttaa tasaisemman ja pidemmän alueen, mutta se tarjoaa sitä paremman suhteen painon ja tilavuuden välillä. Tuulensuuntaisesti pystytettynä ja myrskynaruilla tukevasti kiinnitettynä tunneliteltta myös kestää paremmin kovatkin myrskyt.

Varmistuttuasi siitä, missä saa telttailla, ja käyttötarpeisiisi parhaiten sopivan teltan löydettyäsi on aika tarkistaa muiden retkeilyvarusteiden kunto ja tarvittaessa päivittää ne uusiin miellyttävien luontoretkien varmistamiseksi. Toimivat ja jalassa mukavat retkeilykengät sekä retkeilyvaatteet ovat keskeisessä asemassa retkien onnistumisen kannalta. Makuupussi ja -alusta puolestaan ovat kannattava satsaus makoisten yöunien saavuttamiseksi luonnon helmassa retkeillessä. Tavaroiden pakkaaminen voi joskus tuntua hieman haastavaa. Kannattaakin napata vinkit pakkauslistan tekemiseen vaellukselle artikkelistamme.